Kasvatustieteilijän vahvuudet työelämässä ja tulevaisuuden työssä

Kasvatustieteilijän vahvuudet työelämässä. Mitä ne oikein ovat? Jos koet olevasi vähän hukassa vahvuuksiesi suhteen etenkin tulevaisuuden työelämää ajatellen, jatka ihmeessä lukemista. Saatat saada tekstistä aineksia vaikkapa omaan hissipuheeseesi omista vahvuuksistasi.

Millaisia taitoja tai ominaisuuksia meiltä odotetaan työelämässä?

Vahvuuksia pohtiessa on hyvä ensin miettiä, millaisia ominaisuuksia sinulta odotetaan. Odotuksiin vastaaminen on hyvä perusta osaamiselle, ja palettia voi niiden pohjalta monipuolistaa, jotta erotut joukosta.

Ensimmäisenä työelämässä vaadittavista taidoista mieleeni tulee joustavuus. Tähän sisältyy mm. hyvä asenne, ennakkoluulottomuus ja nopeiden muutosten sietäminen. Sinun odotetaan sopeutuvan muutoksiin, jotka tapahtuvat nykypäivänä hyvinkin nopeasti. Lukaise lisäksi tästä mahtava englanninkielinen artikkeli liittyen sopeutumiskykyyn ja sen tärkeyteen uralla etenemisessä!

Sinun odotetaan olevan myös hyvä tiimipelaaja, koska et voi valita työkavereitasi tai tiimisi jäseniä. Sinun pitää ottaa toiset huomioon ja kuunnella heitä sekä osata esittää omia mielipiteitä ja olla valmis muokkaamaan niitä tarpeen mukaan. Myös kansainvälinen työympäristö on nykyisin ehkäpä enemmän sääntö kuin poikkeus.

Tämän lisäksi sinun täytyy osata työskennellä itsenäisesti. Sinun odotetaan ymmärtävän ohjeistusta, kysymään apua ja neuvoa tarvittaessa. Organisoit ja priorisoit omaa työtäsi ja ymmärrät myös muiden tekevän samaa. Tiedon käsittely, kokonaisuuksien yhdistäminen sekä kriittisyys ovat myös olennaisia osa-alueita.

Miten kasvatustieteilijän osaaminen ja taidot vastaavat näihin odotuksiin? Mitä on kasvatustieteilijän ydinosaaminen?

Nostaisin ensimmäisenä ydinosaamisenamme esiin ymmärryksen ihmisen käyttäytymisestä, elämänvaiheista ja niihin liittyvästä oppimisesta ja kasvusta. Ymmärrämme ihmisen käyttäytymistä yksilönä osana ryhmää, muutoksessa, stabiilissa tilassa, konfliktissa, sekä erilaisia tunteita aiheuttavissa tilanteissa.

Kasvatustieteilijät ymmärtävät ihmisten lisäksi toimintaympäristöjä, yhteiskunnan rakennetta ja etenkin niihin liittyviä koulutuspoliittisia tekijöitä. Osaamme suhtautua kriittisesti yhteiskunnan rakenteisiin, oletuksiin ja normeihin. Ymmärrämme, miten instituutiot vaikuttavat ihmisiin ja miten koulutus näkyy ihmisen eri elämänvaiheissa sekä yhteiskunnan toiminnassa.

Tunnistamme yksilöiden vahvuuksia sekä sitä, miten vahvuuksia voitaisiin parhaiten hyödyntää esimerkiksi työelämässä. Tunnistamme vahvuuksien lisäksi kehityskohteita ja osaamme tuoda ne rakentavasti esiin. Tähän liittyy myös laadukas vuorovaikutus sekä esimerkiksi toisen asemaan asettuminen.

Ymmärrämme myös tärkeänä tekijänä oppimista syvällisesti. Osaamme soveltaa ymmärrystämme oppimisesta niin yksilöön kuin yhteisöönkin. Kasvava alue, digitaalinen oppiminen on yksi osaamisalueitamme ja varmasti yksi valttikorteistamme. Myös vahva taito ohjaustyössä on vahvuutemme. Se pohjautuu jo aiemmin mainitsemalleni yksilön käyttäytymisen ymmärtämiselle.

Millaista osaamista tarvitaan tulevaisuudessa, ja miten kasvatustieteilijät osaavat vastata siihen?

Ihmisten kanssa työskentely ei tule loppumaan, eikä suinkaan edes vähentymään ja tiimityöskentely tulee olemaan työskentelymuoto myös tulevaisuudessa. Tulemme myös jatkossakin viestimään tutuille ja tuntemattomille ihmisille monessa eri kanavassa, joten kommunikaatiotaidot ovat olennaisen tärkeitä.

Suunnittelutehtävät ovat olennainen osa työelämää myös tulevaisuudessa. Koneet saattavat korvata ns. helpot ja rutiininomaiset tehtävät, mutta ihminen tulee jatkossakin suunnittelemaan koneen toimintaa ja asioiden välisiä yhteyksiä. Suunnittelutehtävien lisäksi esimerkiksi luovuutta tarvitaan yhä enenevissä määrin. Datan ja tiedon määrän lisääntyessä tarvitaan myös analyyttista ja kriittistä ajattelua. Olennaisten asioiden ja eri lähteistä löytyvän tiedon löytäminen on hyödyllinen taito.

McKinsey Global Institute on tutkimuksissaan määritellyt töitä, jotka on helppo automatisoida ja kolme suurinta kategoriaa ovat datan kerääminen, datan analysointia vaativat työt sekä fyysinen työ vahvasti strukturoidussa ja ennustettavassa ympäristössä. Mikään näistä työtehtävistä ei kuulosta kasvatustieteilijän ydinosaamiselta, mikä on mahtava uutinen meille!

Jos olet jo töissä osa- tai kokoaikaisesti, mieti mitä työtehtävistäsi voitaisiin automatisoida? Ainakin omalla kohdallani ne ovat niitä ”tylsiä” työtehtäviä, kuten muistutuksia sähköpostitse, massaviestintää sekä resurssointitehtäviä. Siirtäisin nämä tehtävät mielelläni automatisoiduiksi ja keskittyisin asiantuntijatehtäviini, kuten sisällöntuotantoon, markkinointiin, ja asiakaspalveluun sekä myynnin kehittämiseen.

Haluan nostaa esiin myös World Economic Forumin kokoaman katsauksen (Future of Jobs Report 2018) vuonna 2022 tarvittaviin työelämätaitoihin. Listauksen kymmenestä kohdasta vain yksi on sellainen, joka ei ole kasvatustieteilijän ydinosaamista. Tämän neljännen kohdan, eli teknologian suunnittelun ja ohjelmoinnin osaava kasvatustieteilijä on siis erityisen vahvoilla vuoden 2022 työmarkkinoilla 😉

Toki jokaisen kasvatustieteilijän on aktiivisesti pyrittävä kehittymään yllä mainituilla osa-alueilla. Esimerkiksi luovuutta, ongelmanratkaisutaitoja sekä tunnetaitoja voi ja pitää harjoitella ja kehittää. Ei pidä siis tuudittautua siihen, että tutkintomme antaisi automaattisesti kaikki nämä taidot. Jos jokin kurssi tai tehtävä tuntuu turhalta tai et osaa yhdistää sen sisältöä työelämään, mieti millaisia osaamisen osa-alueita voisit silti poimia siitä. Mitä sellaista voisit oppia, joka hyödyttäisi sinua vaikkapa kriittisen ajattelun herättelyssä, luovuudessa tai ideoinnissa?

Näihin tietoihin nojaten vetäisin yhteen, etteivät kasvatustieteilijöiden työpaikat tule olemaan tulevaisuudessa vaarassa. Osaamisemme ei myöskään tule tarpeettomaksi, kunhan muistamme vaan päivittää sitä.

Tekstin kirjoittaja on Suvi Poikela, Oulun yliopistosta valmistunut kasvatustieteilijä, joka on erittäin innostunut tulevaisuudesta sekä sen tuomasta kehityksestä ja uusista mahdollisuuksista.